Vastauksia vaalikonekysymyksiin
Tällä sivulla voit tutustua tarkemmin ehdokkaidemme antamiin vastauksiin Länsi-Saimaan sanomien ja Etelä-Saimaan vaalikoneessa. Koska Pro Savitaipale ei ole puolue, yhteinen linjamme muodostuu ehdokkaiden kannoista, jos on muodostuakseen. Kysymysten yhteydessä olevat kuvaajat helpottavat tämän tutkimista. Niistä näet, kuinka ehdokkaidemme vastaukset jakautuvat.
Väite 1
Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen.
Ulla Jokela
Eri mieltä. Jos oltaisiin tilanteessa, jossa olisi pakko kallistua jompaan kumpaan niin ennemmin maltillinen veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden karsiminen, jos sillä voidaan turvata palveluiden säilyminen.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
En osaa sanoa. Tämä on tapauskohtaista. Terveys- ja hyvinvointipalveluissa sekä lasten ja nuorten palveluissa (koulutus, varhaiskasvatus) veron korottaminen on perusteltua ja hyväksyttävää, mutta epäolennaisemmissa palveluissa voi toisinaan olla hyväkin asia päästää palvelut lähikaupunkiin veronkorotusten sijaan.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Jotta voi päätää kumpi on parempi vaihtoehto ,pitää olla fakta tietoa siitä mitä ja mistä palvelusta ollaan karsimassa. Ilman tätä tietoa en lähtisi karsimaan jo vähäisipalveluita. Veronkorotuksessa on myös tarkkaan laskettava, kuinka paljoin veroja pitää nostaa, jotta sillä saavutettaisi tavoiteltu hyöty. Todennäköisesti veroja jouduttaisi korottamaan enemmän kuin 0.5% ja nyt kunnan veroprosentti on jo korkea.
Antti Loisa
Samaa mieltä. Pienissä kunnissa palvelujen säilyttäminen voi tulla suhteessa kalliimmaksi, mutta se kannattaa kunnan yleisen "vetovoiman" säilyttämisen kannalta. Mielestäni tässä kohtaa maltillinen veronkorotus on parempi ratkaisu vaikka tulee siinäkin jossain vaiheessa raja vastaan.
Jaana Mentula
Eri mieltä. Kukaan ei pidä veronkorotuksista, koska Suomi on täynnä veroja.Jos ei muita vaihtoehtoja ole kaiken etsimisen jälkeen, niin pakkotilanteessa voi olla väistämätöntä.
Tauno Outinen
Eri mieltä. Verot ovat jo nyt riittävän korkealla tasolla, kunnan toiminta on sopeutettava niiden mukaiseksi.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa. Tämä riippuu tilanteesta, joissa nämä vaihtoehdot tulevat valittaviksi: mikä on korotusprosentti/mitä palveluja joudutaan karsimaan ja miten kaukaa ko. karsittavat palvelut jatkossa on pakko hakea. Samoin se, miten elintärkeitä ja välttämättömiä nuo karsittavat palvelut savitaipalelaisen arjen sujumisen kannalta ovat. Miten ne vaikuttavat esim. työssäkäymisen mahdollisuuksiin.
Heikki Pylkkö
Eri mieltä. Riippuu tilanteesta ja palveluista. Lähtökohtaisesti molemmat vähentävät kunnan vetovoimaa. Ylivoimaisesti paras vaihtoehto olisikin tulojen lisääminen kääntämällä muuttotappio muuttovoitoksi ja muunkin kunnan tulovirtoja lisäävän toiminnan edellytysten parantaminen (yritykset, matkailu).
Mira Pärnänen
Samaa mieltä.
Jouko Saramies
Eri mieltä. Veronkorotus ja palveluiden karsiminen eivät ole toistensa vastakohtia. Palveluiden järjestämisessä on havaintojeni mukaan paljon tuhlailevia toimintatapoja, joista palvelujen saaja ei hyödy. Kuten yletön kirjaaminen, päällekkäinen työ, monimutkaiset ja liiallinen asian käsittely (pallottelu...). Palveluita voidaan sujuvoittaa ja samalla kustannuksetkin vähenevät. Vain asiakasta välittömästi ja pakottavista syistä välillisesti hyödyttävä tekeminen on oikeutettua.
Lea Solehmainen
Eri mieltä. Kannatan lähipalveluiden säilyttämistä, mutta myös tarkkaa arviointia palveluiden tarpeesta. Lähtökohtaisesti en kannata veronkorotuksia.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä. Kunnallisveroa tulisi pyrkiä laskemaan, jotta saataisiin vetovoimaa paikkakunnalle muuttamiseen. Jos väkiluku laskee edelleen, niin palvelut karsiutuvat vääjäämättä muutenkin.
Väite 2
Savitaipaleen tuloveroprosenttia voi tarvittaessa nostaa nykyisestä, jos se on vaihtoehto palvelujen heikentämiselle.
Ulla Jokela
Eri mieltä. Ensin selvitettäisiin, ettei tuloveroprosentin nostaminen tuo vain hetkellistä parannusta tilanteeseen. Ja jos tilanne todella vaatisi että tuloveroa pitäisi nostaa, niin ennemmin nostettaisiin maksimissaan 0,5% jotta vältyttäisiin vaikeammilta leikkauksilta, jotka kohdistuisivat todennäköisesti heikommassa asemassa oleviin.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
Samaa mieltä. Edelleen tämä riippuu palvelun laadusta, mutta kunnassamme on useita palveluita, joiden kohdalla veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto kuin palveluiden karsiminen.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Milestäni Savitaipaleen verotus prosentti on jokorkea ,jote veroa ei pidä nostaa. Palveluista varsinkin sosiali-ja terveyspalvelusta koituu meille suurin menoerä,näitä ei kuitenkaan ole vara vähentää enään yhtään! Palvelusopimus neuvotteluissa EKSOTE:n kanssa pitää olla pätevät,asiansaosaavat henkilöt mukana. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä muiden pikkukuntien kanssa,sote-palvelua koskevien neuvottelujen osalta. Säästöjä voidaan etsiä myös kunnan sisäisen toiminnan alalta.Säästökohteita on etsitty vuosittain ,mutta vielä on kertaalleen katsottava kaiki osa-alueet uudelleen jotta tuloveroprosenttia ei tarvitse nostaa.
Antti Loisa
Samaa mieltä. Maltillinen nostaminen on parempi vaihtoehto kuin tärkeiden palvlujen heikentäminen. Lähtökohtaisesti tulisi kuitenkin miettiä miten olemassa oleva rahoitus riittäisi palvelujen ylläpitämiseen sekä sitä että mihin veronmaksajilta kerättyä rahaa ylipäänsä käytetään.
Jaana Mentula
Eri mieltä. Tuloveroprosentti on jo nyt korkea, joten sitä ei pitäisi nostaa.Palvelut pitäisi saada muilla keinoin säilymään.
Tauno Outinen
Eri mieltä. Katso edellinen vastaus.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä. Jos korotus on vähäinen, siinä tapauksessa varmaan välttämätön tehdä.
Heikki Pylkkö
Eri mieltä. Veroprosentti (21,5) on nykyiselläänkin korkea. Ensin kannattaa etsiä ennakkoluulottomasti muita ratkaisuja. Sekä veroprosentin nosto että palvelujen heikentäminen vähentävät kunnan vetovoimaa. Kumpikaan ei ratkaise perusongelmaa, joka on kunnan vähenevä ja ikääntyvä väki. Oleellista on löytää oikeat keinot vetovoiman lisäämiseen ja muuttotappion pysäyttämiseen. Tätä kautta myös verotulojen lasku pysähtyy ja paine palveluiden karsimiseen poistuu. Sellaisia palveluita, joiden hankkiminen muualta ei aiheuta suurta haittaa, ei tietenkään kannata väkisin yrittää säilyttää täällä.
Mira Pärnänen
Samaa mieltä. Peruspalvelut on hyvä säilyttää lähempänä.
Jouko Saramies
Täysin eri mieltä. Ensin on kehitettävä organisaatiota niin, että hyvä johtaminen saa tilaisuuden. Palveluprosessien jatkuva parantaminen tuottavammaksi on mahdollista. Poliittisten toimijoiden on tuettava virkamieskuntaa tässä. Poliittisten toimijoiden tulee aina ajatella ensin asiakkaiden parasta eikä kuormittaa virkamieskuntaa sellaisilla asioilla, jotka eivät lisää asiakasarvoa. Tämän toimintatavan edellytys on kuulla asiakkaita ja selvittää mikä kunnan palveluissa tuottaa heille arvoa.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä.
Väite 3
Kuntani palveluja pitää siirtää entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettaviksi.
Ulla Jokela
Eri mieltä.
Laura Kaskenpää
Eri mieltä.
Tero Kekki
Eri mieltä. Kunnallisia palveluita en lähtisi siirtämään, sillä esimerkiksi terveydenhuolto ja varhaiskasvatus yksityisenä tuloksentekovälineenä ei ole mielestäni se suunta, jolla kunta lähtee nousuun ja pysyy kilpailukykyisenä.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Jos yksityistämme kunnan toimintaa liikaa, voi tilanne mennä siihen ettei kunnassa tiedetä miten sen eri palveluntuottajat toimivat. Vastuu on kuitenkin lopulta ostajan , eli kunnan. Maakuntauudistus on myös tulevaisuudessa suuri kysymysmerkki,jos se toteutuu.
Antti Loisa
Eri mieltä. Jos laatu paranee ja hinta laskee niin miksei. Näin kuitenkaan harvoin tapahtuu.
Jaana Mentula
Eri mieltä. Siinä tapauksessa, jos kunta ei pysty itse suoriutumaan tuottamisesta, pitää ehdottomasti antaa yrityksille mahdollisuus, jotta palvelut pysyisivät. Hinta pitää säilyä kohtuullisena.
Tauno Outinen
En osaa sanoa. Sopivin palvelujen tuottaja on se, joka kykenee tuottamaan riittävän laadun kilpailukykyisellä hinnalla.
Arja Pylkkö
Eri mieltä. Osa palveluista on toki järkevää siirtää yksityiselle puolelle, jolloin mm. luodaan työpaikkoja ja voidaa hoitaa hoitaa asioita joskus hyvin kustannustehokkaasti. Silti ihan peruspalvelut pitäisi hoitaa kunnallisesti, jolloin palvelujen tasa-arvoinen saavutettavuus varmistuu.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. Ei mitenkään itseisarvoisesti. Yksityistäminen ei automaattisesti johda säästöihin tai parempaan palveluun, mutta se voi olla toimivakin ratkaisu. Savitaipaleella voisi aivan hyvin miettiä, olisiko yksityistämisessä tai jossakin muussa uudessa mallissa järkeä jonkin kunnan tuottaman palvelun kohdalla. Yhtä lailla kannattaa katsoa, miten kunnan tuottamaa palvelua voitaisiin parantaa ilman yksityistämistä. Lopulta kyse on kuitenkin asiakkaiden tarpeista ja siitä miten hyvin ja tehokkaasti palveluntuottaja kykenee ne täyttämään.
Mira Pärnänen
Eri mieltä.
Jouko Saramies
Eri mieltä. Virkavastuulla toimiva palvelujärjestelmä on parempi. Sitä on johdettava niin hyvin, että asiakastyytyväisyys on erinomainen. Julkisessa palvelutuotannossa ylipäätään johtamiselle ei ole annettu riittävästi tilaa. Joko organisaatiorakenne ei tue hyvää johtamista tai johtamisen henkilöstöä ei ole riittävästi. Julkishallinnon arjessa henkilöstöjohtaminen työllistää aivan liikaa eikä palveluiden parantamiselle ole aikaa eikä aina osaamistakaan. Prosessien parantamiseen tarvitaan lisää koulutusta. Yleinen harhaluulo on, että yksityinen palvelutuotanto automaattisesti olisi asiakkaan kannalta tuottavampi ja prosessit sujuvampia. Kokemukseni mukaan niissä johtamisen ongelmat ovat yhtäläiset julkishallinnon kanssa.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä. Selvitettävä tarkkaan mitkä palvelut tulisi ulkoistaa ja miksi. Ulkoistaminen saattaa näkyä palveluissa hintojen nousuna ja sitä tulee kuntalaisten kannalta välttää.
Väite 4
Savitaipaleen kunnan markkinointiin ja tiedottamiseen pitää panostaa taloudellisesti nykyistä enemmän.
Ulla Jokela
En osaa sanoa.
Laura Kaskenpää
Täysin samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä. Markkinointi on kaikkein tärkein perusta sille, että ihmiset löytävät meille. Markkinoinnin tulee olla myös nykyaikaista, jota lehtimainonta ei esimerkiksi ole. Tähän tulee panostaa myös hieman rahaa.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Kunnan "julkisivua" pitää tehdä houkuttelevammaksi ,kuntakeskuksen liittymiin vt13 pitää saada omaleimaista näkyvyyttä eri vuoden aikoina.(En tarkoita lisää paperikoneenrullia)Kunta on ollu hienosti mukan esim. Kouvolan asuntomessuilla, jatkossa voisi olla lisää vastaavanlaisia esilletuloja. Jatkuva hyvin suunniteltu markkinointi nostaisi kunnan tunnettavuutta. Kunnalle toimivat ja tarvittaessa heti päivitetyt kotisivut,sekä sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa olisi osattava hyödyntää. Harmittavaa ettei paikallislehdet ole enään kiinnostuneita tekemään juttuja kunnassa olevista tapahtumista tai edes julkaise itse niistä tehtysä juttuja vaikka ne sinne toimitettaisiin.Tapahtumien kautta välittyy tekemisen meininki ,myös niille jotka miettiväs Savitaipaletta mahdollisena asuinpaikkanaan tulevaisuudessa.
Antti Loisa
Samaa mieltä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä.
Tauno Outinen
En osaa sanoa. Markkinointiin tai tiedottamiseen panostaminen ei välttämätta ole ratkaisu; pitää oikeasti olla tarjottavana sellaista, mistä nykyiset tai mahdolliset uudet asukkaat ovat kiinnostuneita.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. En tiedä tämän hetkistä taloudellista panostusta, joten vaikea sanoa. Olennaista ei kumminkaan ole taloudellinen panos, vaan se, millaista tiedottamista ja markkinointia tuotetaan. Kanavat pitää valita niin, että halutut kohderyhmät tavoitetaan tehokkaasti ja viestin pitää olla vaikuttavaa, rehellistä ja aitoa. Visuaalisella ilmeellä ja kuvilla on suuri merkitys mielikuvien muodostamisessa. Tässä suhteessa parantamisen varaa on paljon. Julkisivun kiillottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan todellisuuden pitää myös vastata luotua mielikuvaa. Monesti parasta markkinointia ja viestintää ovatkin aidot, spontaanit tarinat, joita asukkaat ja matkailijat hienoista kokemuksistaan jakavat. Näitä ei voi ostaa, vaan ne pitää ansaita tekemällä Savitaipaleesta aidosti hehkuttamisen arvoinen paikka.
Mira Pärnänen
Täysin samaa mieltä. Kyllä. Kunnalla voisi olla esimerkiksi oma osio verkkosivuilla lapsiperheille. Olisi hyvä tuoda enemmin esille mitä kaikkea kunta tarjoaa lapsille ja lapsiperheille.
Jouko Saramies
Eri mieltä. Savitaipaleen kunnan perustehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita. On hyödyllistä kertoa maailmalle, jos Savitaipaleen kunta myy hyviä tontteja. Uusia asukkaita on tärkeää saada poismuuttaneiden ja kuolleiden tilalle. Täällä jo elävät ihmiset voivat vahvistaa, että Savitaipale on hyvä paikka. Lukiokoulutuksen mahdollisuus omalla paikkakunnalla on hyvä esimerkki todella tärkeästä kun lapsiperhe miettii asunnon ostoa tai rakentamissta. Kunnan on tärkeää tarjota uusille yrityksille hyvät toimintaedellytykset ja tuki etenkin yrityksen harkitessa sijoittumista. Yrityksellä tulee olla mahdollisuus saada raaka-aineita ja henkilöstöä sekä halpoja toimitiloja. Yrittäjä tarvitsee tosiasioita ja kunnan taholta hyviä tekoja. Mielikuvamarkkinointi jätettäköön kulutushyödykkeiden markkinointiin.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa. Ennenkaikkea se tulee toteuttaa laadukkaasti.
Ilkka Tohmo
Täysin eri mieltä. Tiedottamisen laatuun ja vaikuttavuuteen tulee panostaa, eikä hintaan.
Väite 5
Olisi hyvä, että kuntaani tulisi lisää ulkomaalaista työvoimaa.
Ulla Jokela
Samaa mieltä.
Laura Kaskenpää
En osaa sanoa.
Tero Kekki
En osaa sanoa. Ulkomaalainen työvoima on lähes aina sekundäärinen vaihtoehto, johon muun muassa palkkakehitys on monet alat ajanut. Tähän ei mielestäni pitäisi perustyöpaikoissa pyrkiä vaikkakin tietyissä paikoissa tähän on ajauduttu. Vastaus kysymykseen: ei olisi hyvä, mutta tätä ei silti pidä unohtaa, jos vaihtoehtona on kunnan yritystoiminnan kuihtuminen ja laajentumisen estyminen.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Mikäli meillä on tarjota heille sopiva työ tai heillä on jo oma yritys . Lisäksi olisi hienoa jos he muuttaisiva myös asumaan Savitaipaleelle.
Antti Loisa
Eri mieltä. Työvoima ei ole pahasta tulipa se mistä päin tahansa. Työvoiman sijaan tarvitsisimme kuitenkin kiperämmin lisää työpaikkoja.
Jaana Mentula
En osaa sanoa. Ajatuksena hyvä, jos kunnassa vaan olisi ylimääräisiä työpaikkoja. Työllistäjiä on sen verran vähän, että en katso sen hyödyttävän ketään. Toki kaikki ovat tervetulleita kuntaan.
Tauno Outinen
Eri mieltä. Esimerkiksi ulkomaalaiset lääkärit ja muut korkean ammattitaidon omaavat ovat tervetulleita. Myöskin ulkomaalaista kausityövoimaa (esim. ukrainalaiset mansikanpoimijoita) tarvitaan.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. Olisi hyvä, jos mahdollisimman monella savitaipalelaisella olisi mielekästä työtä taustasta riippumatta. Ulkomaalaisen työvoiman lisääminen ei ole mikään itseisarvo, mutta jos paras tekijä johonkin työhön löytyy ulkomailta, niin ilman muuta tervetuloa minun puolestani.
Mira Pärnänen
Täysin eri mieltä. Olisi hyvä työllistää mahdollisuuksien mukaan ensin kuntalaiset ja sitten vasta jos tarve.
Jouko Saramies
Täysin samaa mieltä. Kaikki uudet asukkaat ovat tervetulleita. Oletusarvo on, että he ovat mukana rakentamassa yhteisöämme.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa.
Ilkka Tohmo
En osaa sanoa. Riippuu tarpeesta ja tilanteesta. Käsitykseni mukaan marjanpoimijat ovat pääsääntöisesti ulkomaalaista työvoimaa ja pidän haaskauksena, jos marjat jäävät keräämättä, koska kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla.
Väite 6
Savitaipaleella tulee olla käytössä vauvaraha syntyvyyden nostamiseksi ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi paikkakunnalle.
Ulla Jokela
Samaa mieltä. Vauvarahalla on mahdollisuus houkutella uusia lapsiperheitä, mutta palvelut tulee olla kunnossa jotta perheitä saataisiin muuttamaan kuntaan mm. päiväkoti, koulu ja harrastus- ja vapaa-ajanvietto mahdollisuudet.
Laura Kaskenpää
Täysin samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä. Vauvoja tuskin niin paljoa syntyy, että tämä budjetin kaataisi. Tällä hetkellä, kun muita tuki- tai houkutustoiminteita ei ole, niin tämä on vähintä. Tulevaisuudessa miettisin muitakin keinoja, jotka olisivat valovoimaisempia vaikuttavuudeltaan.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Meillähän on jo vauvaraha käytössä,mutta se tuskin toimii yksittäisenä asiana. Pitää olla mahdollisuus saada mieleinen asunto esim. ensin vuokralle ja sitten tontti oman kodin rakentamiseen. Hyvä päivähoito,esiopetus,koulu ja oma lukio,sekä harrastusmahdollisuudet ovat lapsiperheille tärkeää. Puhdas luonto,hyvin hoidetut ulkoilumahdollisuudet, uimarannat, puistot , viihtyisä ja turvallinen ympäristä olla, elää ja kasvaa.
Antti Loisa
Täysin samaa mieltä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä. Raha on käytössä joissakin kunnissa. Saattaa hiukan syntyvyyteen vaikuttaa, mutta varsinaisesti paikkakunnalle houkuttamiseen epävarmaa.
Tauno Outinen
Täysin samaa mieltä. Toivottavasti sillä on tavoiteltu vaikutus.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Vauvarahakin voi olla, mutta ensisijaisesti lapsiperheitä (ja muitakin) kannattaisi houkutella kuntaa kokonaisvaltaisesti ja rohkeasti kehittämällä (mm. kylän viihtyisyys, asumis-, työ-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet, liikenneyhteydet, päivähoito ja muut palvelut). Tällä tavalla lisätään kunnan vetovoimaa yleisemminkin ja parannetaan myös nykyisten asukkaiden oloja.
Mira Pärnänen
Täysin samaa mieltä. Lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi on sijoitus joka kannattaa tehdä.
Jouko Saramies
En osaa sanoa. Kaikki päätökset tulee perustua vahvasti tosiasioihin. Vauvarahan vaikuttavuuden tutkimusta tarvitaan. Korkea syntyvyys ja lapsiperheet ovat tietenkin mitä tärkeimmät. Itsekin 8 lapsenlapsen isovanhempana olen siitä iloinnut! Savitaipale on ollut hyvä ympäristö omienkin lasten kasvaa.
Lea Solehmainen
Täysin samaa mieltä.
Ilkka Tohmo
Täysin samaa mieltä.
Väite 7
Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon.
Ulla Jokela
En osaa sanoa. Maksun poistolla väestön terveyserot mahdollisesti kaventuisivat sillä pienituloisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuisi.
Laura Kaskenpää
Eri mieltä.
Tero Kekki
Eri mieltä. Maksut madaltavat kynnystä myös väärinkäyttöihin, joten jonkinlaista maksua pitäisin.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Terveyskeskus maksu on pieni menoerä oman terveydenhoidon kustannuksista.Uskallan väittää että jos Savitaipalelainen pääsee omalla paikkakunnalla lääkärin vastaanotolle riittävän nopeasti on hän myös sostuvainen siitä maksamaan.
Antti Loisa
Eri mieltä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä. Kuuluu kuntalaisten oikeuksiin päästä asianmukaiseen hoitoon varallisuudesta riippumatta. Usein mennään lääkäriin vasta kun on todella viime hetki mennä...tai myöhäistä.
Tauno Outinen
Eri mieltä.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
Eri mieltä. Onko tämä oikeasti este kunnolliselle hoidolle? Maksu ei vaikuta järin suurelta nykyiselläänkään.
Mira Pärnänen
Samaa mieltä. Ehkä jonkinlainen tuloraja voisi olla hyvä, pieni tuloisille voisi keventää maksuja (eläkeläiset jne.)
Jouko Saramies
Täysin eri mieltä. Terveyskeskusten vaikeuksien syyt tuottaa hyvää hoitoa ovat muualla kuin terveyskeskusmaksuissa. Hoitoon pääsyn vaikeudet ovat laajalti tiedossa ja syytkin. Olen toiminut terveyskeskuksen ylilääkärinä 20 vuotta ja hyvin perillä perusterveydenhuollon ongelmista. Tämän kysymyksen valinta on hyvä esimerkki terveyskeskusjärjestelmän politisoitumisesta, josta ei vieläkään ole päästy eroon. Kansaterveyslaki täyttää kohta 50 vuotta ja politiikka on ollut kansanterveyttä tärkeämpi arvo.
Lea Solehmainen
Eri mieltä. Mahdollisuus tasapuoliseen terveydenhuoltoon tulee olla jokaisella, näkisin että perusturvasta huolehtimalla tämä toteutuukin.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä.
Väite 8
Savitaipaleen kouluverkkoa täytyy kustannussäästöjen takia karsia. Kuntaan riittää yksi koulu kirkonkylällä.
Ulla Jokela
Eri mieltä. Koulujen määrä riippunee lasten määrästä Heitunlahdessa ja toistaiseksi oppilaita ilmeisesti on riittävästi.
Laura Kaskenpää
Täysin eri mieltä.
Tero Kekki
Täysin eri mieltä. Tämä ei olisi ensimmäinen asia, jonka karsisin. Heituinlahden koulu esimerkiksi voisi helposti nousta markkinointivaltiksi ja meitä muista erottavaksi tekijäksi.
Liisa Kilpi
Täysin eri mieltä. Savitaipaleella on nyt hyvin toimina kouluverkosto ,kaksi alakoulua, toinen Heituinlahdessa ja toinen kirkonkylällä. Tällä kannattaa jatkaa. Saamme opetusryhmät pidettyä tarpeeksi pieninä ja takaamme parhaan mahdollisen oppimisympäristön oppilaalle.
Antti Loisa
Täysin eri mieltä. Meillä on maantieteellisesti laaja kunta ja sen reuna-alueilta kertyvä koulumatka on pitkä jo nykyiselläänkin. Meillä asuu ihmisiä myös tajama-alueen ulkopuolella joten kaikkia palveluita ei myöskään tule keskittää sinne.
Jaana Mentula
Täysin eri mieltä. Kunta-alue on niin laaja, että tuomalla kaikki yhteen yksikköön, koulumatkat/koulupäivän pituus venyvät kohtuuttomiksi. Lasten kohdalla täytyy miettiä, mikä on heidän parhaakseen, ei pelkästään säästöjä.
Tauno Outinen
Täysin eri mieltä. Kouluja on jo karsittu reilusti. Lisäkarsinta tuskin tuottaisi ainakaan merkittäviä säästöjä.
Arja Pylkkö
Eri mieltä.
Heikki Pylkkö
Täysin eri mieltä. Omaleimaisen, tykätyn, menestystä ja julkisuutta projekteillaan (Me tehdään siistimmin, Hilavitkutin) saavuttaneen Heituinlahden koulun toimintaedellytyksistä kannattaa huolehtia jatkossakin. Savitaipaleen ainoa toimiva, aito kyläkoulu on paitsi tärkeä heituinlahtelaisille, myös kulttuuriperintöä, jota ei ihan pienen säästön takia kannata uhrata. Rahaa riittää Heitsan koululle jatkossakin – varsinkin, kun ratkaistaan kunnan perusongelma, väen väheneminen. On sitä paitsi erittäin vaikea laskea, kuinka paljon lakkauttamisella todellisuudessa säästettäisiin, koska lukuisia sivu- ja kerrannaisvaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Laskennallista säästöä voikin mielestäni pitää säästön teoreettisena maksimina. Todellinen säästö on suurella todennäköisyydellä tätä selvästi pienempi.
Mira Pärnänen
Täysin eri mieltä. Kyläkoulu on iso voimavara kunnalla (itsekin sellaisessa opiskelleena). Vanhemmille on hyvä tarjota vaihtoehtoja vaikuttaa lapsen koulu paikkaan ja varsinkin näinä aikoina pienempi koulu on houkuttelevampi (myös muualta muuttaville). Koulut ovat sijoitus kunnan tulevaisuuteen.
Jouko Saramies
Täysin eri mieltä. Kouluverkon laajuus riippukoon yksinomaan lasten määrästä Heituinlahdessa. Järkevän kokoinen opetusryhmä tarvitaan ja se nyt siellä on.
Lea Solehmainen
Täysin eri mieltä. Olen Heituinlahden kyläkoulun säilyttämisen kannalla, Heituinlahdessa asuu paljon lapsiperheitä ja alue on ihailtavan vireä.
Ilkka Tohmo
Täysin eri mieltä.
Väite 9
Kuntani pitää maksaa syntyvien lasten perheille vauvarahaa.
Ulla Jokela
Samaa mieltä. Vauvaraha lisää toivottavasti syntyvyyttä ja houkuttelee uusia lapsiperheitä kuntaan.
Laura Kaskenpää
Täysin samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Käytössä jo, eikä voida mielestäni poistaa, asettaisi uudet lapsiperheet eriarvoiseen asemaan.
Antti Loisa
Täysin samaa mieltä. Lapsissa ja lapsiperheissä on tulevaisuus. Tämä on mielestäni verrattain pieni satsaus kunnan tulevaisuuteen ja jos se houkuttaa ihmisiä muuttamaan tai asumaan täällä niin se kannattaa tehdä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä.
Tauno Outinen
Täysin samaa mieltä.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Sama kysymys kuin aiemmin.
Mira Pärnänen
Täysin samaa mieltä. Mitä houkuttelevampi kunta on nuorille ja lapsiperheille, sitä paremmin erottuu muista lähikunnista. Lapset ovat sijoitus kunnan tulevaisuuteen. Se voisi olla myös kunnan mainonnassa jollain tapaa esillä.
Jouko Saramies
En osaa sanoa. Vauvarahan vaikutukset muuhunkin kuin perheen ostovoimaan on ensin selvitettävä tosiasiallisesti ennen kuin voin ottaa kantaa.
Lea Solehmainen
Täysin samaa mieltä.
Ilkka Tohmo
Täysin samaa mieltä.
Väite 10
Kotikuntani pitää tarjota kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille tai oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.
Ulla Jokela
Samaa mieltä. Pakolaiset tarvitsevat suojaa ja turvaa. Jos kunnassamme on riittävät resurssit osoittaa heidän kotouttamiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen niin miksipä ei.
Laura Kaskenpää
En osaa sanoa.
Tero Kekki
Eri mieltä. Ensisijaisesti keskittäisin tämän kokoisessa kunnassa nämä resurssit omaan väestöömme.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Kunnan väkiluku laskusuuntainen, kuntaamme sopii hyvin uusia asukkaita. Kotouttaminen tulee hoitaa hyvin ja taata työpaikka sekä toimeentuulo.
Antti Loisa
Täysin eri mieltä.
Jaana Mentula
En osaa sanoa. Kunnasta pitäisi siinä tapauksessa löytyä tilat ja asunnot sekä mahdollisuus työelämään sopeutumiseen.Tämä tilanne näyttäisi tällä hetkellä aika heikolta.
Tauno Outinen
Täysin eri mieltä. Tuskin kaipaamme Ruotsin kaltaisia yhteiskunnallisia ongelmia?
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. En sanoisi, että mitenkään automaattisesti pitää tarjota. Kysymys voi herättää suuriakin tunteita, mutta sitä pitäisi lähestyä myös analyyttisesti. Mitä seurauksia tästä olisi, sekä hyvässä että mahdollisesti huonossa? Kysymys on monitahoinen, eikä minulla ole siihen valmista vastausta.
Mira Pärnänen
Täysin eri mieltä.
Jouko Saramies
Samaa mieltä. Kiintiöpakolaisuus ja turvapaikanhakijat ovat vahvasti politisoitunut kysymys. Tosiasioihin perustuva analyysi on vallan tavoittelijoilta unohtunut. Pakolaispolitiikka hoidetaan eduskuntalaitoksessa. Jos Suomeen otetaan näitä kysymyksessä olevia ihmisiä, voidaan Savitaipaleella olla osa kuntapaikkojen tarjoajia. Palveluiden tarjoaminen lisää paikkakunnan elinvoimaa ja on työvoimapoliittisesti järkevää. Useimmat Suomen suuret yritykset eivät enää tule toimeen ilman ulkomaalaisia työntekijöitä. Vapaana oleva työvoima on mahdollisuus ja ehkä jopa edellytys saada uusia yrityksiä. Mielikuvilla politikointi ja katteettoman vallan tavoittelu ei ole hyväksyttävää.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa.
Ilkka Tohmo
En osaa sanoa. Monisäikeinen ja vaikea kysymys, miten esim. kotouttaminen toteutettaisiin ja millä resurssilla?
Väite 11
Savitaipaleen kunnan pitää luopua Olkkolan kartanon omistuksesta.
Ulla Jokela
En osaa sanoa. Seuraan tämänhetkistä tilannetta. Olkkolan myynti on kuitenkin periaatteesa mahdollinen ratkaisu.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä. Kartanon kehittäminen ja ylläpito syö rahaa liikaa sen hyötyihin verrattuna, joten nykyisen tiedon valossa myynti olisi vaihtoehto.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Olkkolassa on nyt uusi yrittäjä, jos hän on halukas Olkkolan ostamaan ja tarjoaa hotelli- sekä ravintolapalveluja . Olisin valmis harkitsemaan myyntiä.
Antti Loisa
Eri mieltä. Paikka on hieno ja se tulisi pitää kuntalaisten käytettävissä. Vuokralaisen etsintään, valintaan ja ennenkaikkea sopimuksen ja tuotettujen palvelujen sisältöön pitäisi kiinittää enemmän huomiota.
Jaana Mentula
Samaa mieltä. Jos se on ainoa keino, jolla saadaan kartanon toiminta pysymään hengissä, niin mikä ettei. Olkkolan kartanolla on hieno historia, mutta sen kehittäminen on tätä päivää. Uusia tuulia siihenkin toimintaan. Turisteja ja yöpymispaikkoja tarvitaan!
Tauno Outinen
Eri mieltä. Ei ainakaan tällä hetkellä vaikka uhkana ei näyttäisikään olevan sen siirtyminen ulkomaalaisomistukseen. Kun palataan terveyden ja talouden osalta normaalioloihin, asiaa voidaan harkita.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Vuokramallia on yritetty yhä uudelleen ja uudelleen uuden yrittäjän kanssa välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Kartano ei ole kuitenkaan missään vaiheessa kunnolla lunastanut sille asetettuja odotuksia Savitaipaleen vetonaulana. Miksi? Kyse ei välttämättä ole siitä, että vuokramalli sinänsä olisi huono, mutta ainakin yksi iso haaste siinä on helppo nähdä. Mikä on yrittäjän motiivi ja mahdollisuus investoida, kun paikka ei ole oma? Olkkolan nostaminen kukoistukseen vaatisi kokonaisvaltaista näkemystä ja konseptia, jonka toteuttaminen ei välttämättä onnistu pikkurahalla. Jos konseptiin liittyy majoitusta, nykyiset korkeintaan välttävät majoitustilat pitäisi ainakin uusia täydellisesti. Parakit pois, Olokotoja tms. tilalle? Myyntiin liittyviä riskejä (esim. kartanon luisuminen yksityisasunnoksi) voi vähentää sekä olemalla tarkka ostajan valinnassa, että sopimusteknisesti mm. varaamalla kunnalle etuosto-oikeuden kartanoon, mikäli uusi omistaja haluaisi siitä luopua.
Mira Pärnänen
Täysin eri mieltä. Olkkolan on niin keskeisellä paikalla, että siitä ei kannattaisi luopua. Kunnan olisi hyvä tukea sen kehitystä ja se voisi olla hyvinkin iso voimavara ja vetonaula paikallisille sekä matkailijoille. Ehkä jopa työllistäjä kuntalaisille?
Jouko Saramies
Samaa mieltä. Olkkolan kartanon matkailumahdollisuudet on hyödynnettävä. Olkkolan myynti on periaatteessa mahdollista. Palveluyrityksen ansaintalogiikka on luoda yrityksestä siinä määrin menestyvä, että sen arvo nousee. Se edellyttää Olkkolan hyvää hoitoa ja asiakkaalle tuotettavan arvon maksimointia mahdollisimman pienin kustannuksin. Vuokraamalla Olkkola maksimoidaan vuotuinen tuotto mutta pitkäaikainen Olkkolan kehittämisen hyöty jää saamatta. Olkkolaa mahdollisesti myytäessä kauppakirjaan on kirjattava, että kunnalla on oltava etuosto-oikeus, jos seuraava ostaja ei ole hyväksyttävissä. Samalla tavoin kuin asunto-osakeyhtiöllä on lunastaa myytävä asunto itselleen samalla hinnalla kuin sitä ollaan myymässä. Samoin Olkkolan jokaisen ostajan on sitouduttava kunnan matkailun kannalta oleellisen tärkeisiin asioihin.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa. Olkkolan kartanossa aloittaa uusi yrittäjä ja nyt tarvitaan yhteistyötä ja tukea tälle suunnitelmalle.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä. Olkkolaan olisi saatava hyvä ja aktiivinen yrittäjä. Olkkola tarjoaa monia mahdollisuuksia musiikin, kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Väite 12
Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa.
Ulla Jokela
Samaa mieltä. Ympäristö, ihmiset, talous.
Laura Kaskenpää
Eri mieltä.
Tero Kekki
En osaa sanoa. Olen kyllä sitä mieltä, että luontoarvoja tulee kunnioittaa, mutta tuleeko Savitaipaleelle koskaan sellaista tunkua, että olisimme oikeasti tämän kysymyksen äärellä? Meillä on tilaa tukea myös yritystoimintaa ja silti pitää luonnostamme huolta. Todella massiivisissa hankeissa kävisin suunnittelua ja keskustelua, niin, että se olisi kehittävää ja molempia osapuolia tyydyttävä.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Teollisuus alueeksi kaavoitetulla alueella vielä käyttämätöntä tilaa. Luontoa ei saa tärvellä tuottavuuden kustannuksella, pitää etsiä muita keinoja.
Antti Loisa
Eri mieltä. Lähtökohtaisesti pitää tehdä töitä sen eteen että nämä asiat eivät olisi keskenään ristiriidassa. Mielestäni tässä tulee edetä vallitsevien lakien sekä asetusten mukaan ja silloin kun ne eivät aseta esteitä talouskasvulle tai työpaikkojen luomiselle niin meidän on mentävä talous edellä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä. Jos on kyseessä suojelua vaativa ympäristökohde ja suurta tuhoa aiheuttava projekti, pitäisi miettiä vaikutusta laajemmin tulevaisuudessa. Talouskasvu ja työpaikat ovat elintärkeät kuntalaisille. Ei päivänselvä eikä yksioikoinen asia.
Tauno Outinen
En osaa sanoa.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa. Tämä on tapauskohtaista: miten isosta ristiriidasta on kysymys. Jos syntyy peruuttamattomia, kauskantoisia. jopa terveyttä vaarantavia ympäristöhaittoja, silloin pitää toimia terveys edellä. Tai jos tuohoutuu arvokkasta luontoa.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Mitään merkittävää, laajaa, ja varsinkaan peruuttamatonta haittaa ympäristölle ei mielestäni kannata aiheuttaa minkään taloudellisen intressin tai työpaikkojen takia. Esimerkiksi myrkyllisiä jätevesiä tuottavia kaivoksia en tänne kaipaa. Savitaipale voi menestyä myös taloudellisesti hyödyntämällä entistä paremmin puhtaan luonnon vetovoimaa. Sille on kysyntää aina. Kaikki, mikä aiheuttaa todellisia tai mielikuvallisia lommoja seudun luonnonkauteen ja luonnon puhtauteen, kostautuu jollakin tavalla myös taloudellisesti. Taloudellisen intressin ja työpaikkojen nimissä voi toki hyödyntää luonnon resursseja, kunhan se tehdään kunnioittavasti, viisaasti ja kestävällä tavalla kaikki vaikutukset huomioiden. Yksityisten maanomistajien oikeuksia täytyy myös kunnioittaa, ja hakea ratkaisuja aidosti ja avoimesti silloin, kun yksityinen ja yleinen intressi on ristiriidassa (esim. laajat maisemaa ja/tai vedenlaatua runtelevat toimet kuten hakkuut ja ojitukset Kuolimon rantamilla tai valuma-alueella).
Mira Pärnänen
En osaa sanoa. Riippuen tilanteesta.
Jouko Saramies
Samaa mieltä. Ympäristö ja talouskasvu ja työpaikkojen luominen ovat käytännössä aina jossain määrin ristiriidassa. Maapallo on ihmiskunnan asuttavaksi annettu ja sitä meidän tulee viljellä mutta myös vaalia. Useimmat yritykset ja talouskasvu edellyttää jollakin tapaa raaka-ainetta ja sen jalostamista. Seppä tarvitsee rautaa ja paperitehdas puuta. Jälkikäteen kukaan ei kannata Talvivaaraa kun siellä tapahtui karmea vahinko. Se kuitenkin perustettiin ja osakkaita oli laajasti. Ympäristölle ei saa aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa. Saasteet, ihmisiä haittaava melu ja ympäristöjätteet eivät ole mahdollisia jos ne ovat työpaikan luomisesn edellytyksiä. Jos tekniset ratkaisut ovat mahdollisia poistamaan haitat, ne eivät ole esteenä. Tekniset ratkaisut on oltava uskottavia. Ympäristön ylimielinen riisto ei ole hyväksyttävää.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa. Kestävä kehitys tarjoaa mielestäni muitakin näkökulmia kuin näiden asioiden vastakkainasettelu.
Ilkka Tohmo
Samaa mieltä. Ympäristö pitää ottaa huomioon vastuullisessa toiminnassa ja esim. Kuolimojärveä tulee vaalia ja suojella. Ympäristöasiat eivät saa yleisesti kuitenkaan estää yrittämistä.
Väite 13
Kuntani tulee tarjota ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille.
Ulla Jokela
Samaa mieltä.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
En osaa sanoa. Ajatuksena jalo. Tosin mieleeni hiipii kysymys onko tämä tarpeellista? Vauvoja kun aika vähän näkyy edes varttuneempien vaunuissa. Tautitilastoista en tiedä tuonkaan vertaa, mutta tuskin tämä maksullinen ehkäisykään nyt ongelmaksi muodostuu.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Ehkäisy voi olla nuorelle iso menoerä, tätä syytä harkita vakavasti. Mielummin ehkäisy kuin ,abortti tai ei toivottu raskaus.
Antti Loisa
Samaa mieltä.
Jaana Mentula
Täysin samaa mieltä.
Tauno Outinen
En osaa sanoa.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. En ole perehtynyt asiaan riittävästi. Ongelmat ehkäisyn saatavuudessa täytyy toki ratkaista, jos sellaisia on.
Mira Pärnänen
En osaa sanoa.
Jouko Saramies
Täysin samaa mieltä. Oletan, että tässä tarkoitetaan raskauden ehkäisyä? Ehkäisyvälineet voisivat olla ilmaisia kaikille. Nuorison häveliäisyyden tunnetta hankkia raskauden ehkäisytuotteita on lievennettävä kaikin mahdollisin keinoin.
Lea Solehmainen
Samaa mieltä. Olen tämän asian kannalla. Olen ollut työni kautta tämän teeman äärellä alueellisessa työryhmässä, ja joissakin kunnissa tämä on käytössä.
Ilkka Tohmo
En osaa sanoa.
Väite 14
Kunnan työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa edes kovissa säästöpaineissa.
Ulla Jokela
En osaa sanoa. Syntyykö sillä todellisia säästöjä, vai löytyisikö jotain korvaavaa työtä?
Laura Kaskenpää
Eri mieltä.
Tero Kekki
Eri mieltä. Mikäli taustalla on todellinen syy eikä näitä voida missää muualla hyödyntää, niin mielestäni saa kunnan toiminta turvaten.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Valitettavasti kuntakaan ei voi olla lomauttamatta työntekijöitä mikäli tilanne niin vaatii. Tosin kunta voi tarjota korvaavaa työtä ,niin kuin muutkin työnantajat.
Antti Loisa
Eri mieltä. Tämä koskettaa valtaosaa kaikista työntekijöistä, enkä näe minkä vuoksi kunnan työntekijöillä pitäisi olla asian suhteen erityinen suoja.
Jaana Mentula
Eri mieltä. Tämä on yleistä muillakin työaloilla, kun on kovat säästöpaineet. Siinä tapauksessa, jos lomautus ei vahingoita yleistä toimintaa ja löytyy sopiva ajankohta,en näe estettä. Irtisanominen on kova keino eikä pidä tehdä kuin äärimmäisen vakavassa tapauksessa.
Tauno Outinen
Eri mieltä.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
Eri mieltä. Millä perusteella kunnan työntekijät voisi tiukan paikan tullen automaattisesti jättää säästötoimien ulkopuolelle? Toki monet peruspalvelut on pidettävä käynnissä, oli tilanne mikä tahansa, mutta kaikkia kunnan 139 työntekijää ei varmasti täyspäiväisesti ihan välttämättömiin perustoimintoihin tarvita.
Mira Pärnänen
Täysin samaa mieltä. Omista täytyy pitää huolta mahdollisimman hyvin.
Jouko Saramies
Eri mieltä. Lainalla ei voida palkata työntekijöitä. Silloin säästöpaineet ovat "kovat". On tärkeää selvittää, että säästöpaineet perustuvat tosiasioihin. Lehdistä voi seurata, miten syksyllä budjettia laadittaessa on "kovat säästäpaineet" ja keväällä tulos onkin "yllättävän" hyvä. Kuntaa ei voi johtaa budjetilla, kuten näyttää udrin asias olevan. Tärkeää on, että työntekijät tekevät mahdollisimman paljon asiakasarvoa tuovaa työtä. Arvon tuottaminen on tuottavuuden lisäämistä. Jokaisen kuntapäätäjän on ymmärrettävä säästämisen ja kustannusten alentamisen ero. Perheessä pölynimurin ostaminen lisää kustannuksia mutta säästää silti verrattuna lattiaharjaan.
Lea Solehmainen
Täysin eri mieltä.
Ilkka Tohmo
Eri mieltä.
Väite 15
Savitaipaleelle tarvitaan erillinen yritysasiamies kunnanjohtajan rinnalle hoitamaan suhteita elinkeinoelämään.
Ulla Jokela
Samaa mieltä.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä. Kyllä. Ja pätevä sellainen, jonka varpaille ei astuta ja joka saa toteuttaa itseään kunnan raameissa.
Liisa Kilpi
Eri mieltä. Savitaipaleen kuntaan ollaan valitsemassa uutta kunnanjohtaja,yhtenä valinta kriteerinä tulisi olla kyky hoitaa myös yritysasiamiehen tehtävää. Tietoa ja taitoa yrittäjyydestä,hankerahoituksesta, verkostoitumisesta ym. Eli en katso että,tarvitsemme erillistä henkilöä hoitamaan yritysasiamiehen tehtävää sisällyttäisin sen kunnanjohtajan toimeen.
Antti Loisa
Eri mieltä.
Jaana Mentula
En osaa sanoa. En ole niin perehtynyt tämän hetken toimintamuotoihin kunnanjohtajan yhteydestä elinkeinoelämän hoitamiseen, jotta tarpeellisuus olisi selvä asia.
Tauno Outinen
En osaa sanoa. Vastaavanlainen on joskus ollut. Tiedossani ei ole, onko sillä ollut vaikutusta ja kuinka paljon.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Varmasti harkitsemisen arvoinen asia. Yksi kunnan tärkeistä tehtävistä on luoda toimintaedellytyksiä yrityksille, ja tähän tehtävään on syytä suhtautua vakavasti. Jos Savitaipale halutaan nousuun, uusia yrittäjiä ja yrityksiä on pystyttävä houkuttelemaan ja olemassa olevien toimintaedellytyksiä parantamaan. Uusia kaskein marjoja ei kannata syyttä suotta naapurikuntiin menettää.
Mira Pärnänen
Täysin samaa mieltä.
Jouko Saramies
Samaa mieltä. Yritysten, uusien ja täällä jo toimivien, asioiden hoidossa on oltava hyvä ja tarkka. Onko ratkaisu erillinen yritysasiamies? Luultavasti. Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa palveluorganisaatiota ja huolehtia sen erinomaisesta kunnosta tuottaa maksimaalista arvoa kuntalaisille mahdollisimman pienin kustannuksin. Sisältääkö kysymyksen "rinnalle" sana erityistä merkitystä? Kaikkiaan elinkeinoelämä tarvitsee hyvää ja tarkkaa hoitamista.
Lea Solehmainen
En osaa sanoa. Tässä tulisi kuunnella paikallisia yrittäjiä ja heidän toiveitaan.
Ilkka Tohmo
Täysin eri mieltä.
Väite 16
Kunnallisissa ruokapalveluissa (esim. kouluissa) tulee painottaa lähituotteita, vaikka muualta ostaminen olisi halvempaa.
Ulla Jokela
Täysin samaa mieltä. Lähituotteiden huomioimisella olisi mahdollisesti positiivinen vaikutus myös alueen työllisyyteen.
Laura Kaskenpää
Täysin samaa mieltä.
Tero Kekki
Samaa mieltä. Mielestäni edes osittainen hyödyntäminen olisi hienoa.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Lähituottajia tukemalla saamme kunnassamme pysymään työpaikkoja. Halpa ei aina ole kuitenkaan laadukasta.
Antti Loisa
Samaa mieltä.
Jaana Mentula
Samaa mieltä. Etenkin tiettyinä sesonkiaikoina esim.kasvikset, vihannekset yms.tulisi hankkia lähituottajilta tuoreina. Samalla ylläpidetään yrittäjien elinkeinoa. Kaikkea ei ole mahdollista lähituottajilta hankkia.
Tauno Outinen
Samaa mieltä.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä. Ainakin kausiluonteisesti.
Heikki Pylkkö
Samaa mieltä. Lähituotteita kannattaa ehdottomasti hyödyntää, vaikka se vähän enemmän maksaisikin. Hintaa tärkeämpi kriteeri on ruoan ja raaka-aineiden laatu, jonka suhteen kannattaa olla tarkkana, olipa ruoka läheltä tai kaukaa.
Mira Pärnänen
Samaa mieltä. Terveellisyyteen olisi hyvä panostaa esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailussa.
Jouko Saramies
Täysin samaa mieltä. Tiedossa on, että Savitaipaleen ulkopuoliset myyjät eivät voi hyväksyä tätä periaatetta. EU ja kilpailulainsääsäntö ovat ankarat tässä asiassa. Silti ehdottomasti tulee painottaa ja tehdä kaikki mahdollinen että rahat saisi "omat ihmiset".
Lea Solehmainen
Täysin samaa mieltä. Tuetaan paikallista toimijuutta.
Ilkka Tohmo
Täysin samaa mieltä. Jos tähän on varaa, niin ehdottomasti kyllä.
Väite 17
Mikäli kuntaliitosta joudutaan tulevalla valtuustokaudella selvittämään, selvitys tulisi Lappeenrannan sijaan tehdä Länsi-Saimaan kuntien (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) kesken.
Ulla Jokela
Täysin samaa mieltä.
Laura Kaskenpää
Samaa mieltä.
Tero Kekki
Täysin samaa mieltä. Tässä skenaariossa kuvattu malli on katsottava läpi tarkasti ja pohdittava olisiko siinä mahdollisuuksia. Jos ei, niin sitten selvitellään jotain muuta.
Liisa Kilpi
Täysin samaa mieltä. Kuntaliitos Lappeenrannan kanssa olisi "kuolinisku" Savitaipaleelle. Todennäköistä olisi ,että läheltä saatavat peruspalvelut karsiutuisivat ensimmäisenä säästökohteena pois.
Antti Loisa
Täysin samaa mieltä. Mielestäni tämä on hyvä ajatus. Penempien kuntien kannattaisi muutenkin selvittää yhteistyön ja kustannusten jakamisen mahdollisuutta keskenään.
Jaana Mentula
En osaa sanoa. Ei ole tarpeeksi tietoa itselläni siitä, mitä kuntaliitos tarkoittaisi esim.sairauden hoidon suhteen...tai minkään asian suhteen.
Tauno Outinen
Täysin samaa mieltä. Jos liitymme Lappeenrantaa, meille jää vain maksajan rooli.
Arja Pylkkö
En osaa sanoa.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. Miksi kuntaliitosta jouduttaisiin selvittämään? Uskon, että Savitaipale menestyy parhaiten itsenäisenä ja omia vahvuuksiaan rohkeasti ja viisaasti hyödyntämällä, sekä raivaamalla määrätietoisesti muut esteet menestyksen tieltä. Jos kuntaliitosta kaikesta huolimatta jouduttaisiin miettimään, kaikki erilaiset vaihtoehdot pitäisi selvittää ja punnita huolellisesti ilman turhia ennakkoasenteita. Liitos Länsi-Saimaan kuntien kanssa on yksi näistä.
Mira Pärnänen
Samaa mieltä.
Jouko Saramies
Täysin samaa mieltä. Saimaan kuntien yhteistä taloudenpitoa voidaan kehittää hyvin paljon. Taipaleen seurakunnan muodostaminen on hyvä esimerkki kunnillekin. Luumäki, Taipalsaari ja Savitaipale voisivat olla hyvät uuden mahdollisen yhteenliittymän kunnat. Nuijamaan, Joutsenon ja Ylämaan kohtalot Lappeenrantaan liityttäessä eivät rohkaise.
Lea Solehmainen
Täysin samaa mieltä.
Ilkka Tohmo
Täysin samaa mieltä. Lähtökohtaisesti Savitaipaleen tulee pysyä itsenäisenä kuntana.
Väite 18
Yhteistyötä Länsi-Saimaan kuntien (Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) välillä tulee lisätä virkoja yhdistämällä.
Ulla Jokela
En osaa sanoa. Virkojen yhdistämistä tulee tehdä harkiten.
Laura Kaskenpää
Eri mieltä.
Tero Kekki
En osaa sanoa. Täytyisi ottaa ensin selvää, että mitkä olisivat sellaisia virkoja, että ne voitaisiin tehokkaasti jakaa kuntien kesken.
Liisa Kilpi
Samaa mieltä. Tätä on kokeiltu, mutta ei ole saatu toimivaksi. Tarvittaessa voisi kokeilla uudelleen.
Antti Loisa
Samaa mieltä. Niiltä osin kuin tämä olisi mahdollista ja toisi säästöjä niin tätä kannattaisi selvittää.
Jaana Mentula
Eri mieltä. Joitakin virkoja on yhdistetty, mutta luulen sen tuovan liikaa kuormitusta viranhaltijalle, jos on liian monta lankaa käsissä.Jokainen tuntee oman kuntansa asiat ja toimintatavat parhaiten. Yhteistyötä voi lisätä muillakin tavoin!
Tauno Outinen
Täysin samaa mieltä. Aina silloin kun se on järkevää.
Arja Pylkkö
Samaa mieltä.
Heikki Pylkkö
En osaa sanoa. Yhteistyötä kannattaa tehdä jos kaikki osapuolet siitä hyötyvät. Virkojen yhdistäminen on varmasti yksi mahdollinen muoto sille.
Mira Pärnänen
En osaa sanoa.
Jouko Saramies
Täysin samaa mieltä. Ainakin toimintoja voidaan yhdistää ja samalla tietenkin virkojakin. Prosesseja kehittämällä ja keventämällä voidaan tehdä paljon kustannusten vähentämisessä. Tässä yhteistyössä tarvitaan hyvää johtajuutta. Virkamiehet tarvitsevat vahvan tuen virkoja tai toimintoja yhdistettäessä.
Lea Solehmainen
Samaa mieltä. Tämä voi olla tulevaisuutta. Tärkeää miettiä tarkasti asian toimivuutta.
Ilkka Tohmo
Samaa mieltä. Hyväksyn osin yhdistämisajatuksen, jos kokonaisuus kyetään hoitamaan kunnialla. Kaikkia virkoja ei voi yhdistää.